LAHDEN RUDOLF STEINER –KOULUN LUKIOASTEEN KURSSIT
Pelkästään valinnaiset kurssit sisältävä luettelo löytyy tästä pdf-tiedostona.
Alla on lueteltu kaikki, sekä pakolliset että valinnaiset, kurssit.
ÄIDINKIELI
Pakolliset kurssit
AI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
- tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
- viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
- tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
- erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys
- tekstien referointi ja kommentointi
- omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
- vuorovaikutustaidot ryhmässä
AI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta AI 3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
kielen kuvallisuus ja monitulkintaisuus fiktiivisten tekstien analysointi ja tulkinta, tulkinnan perusteleminen suullisesti ja kirjallisesti erilaiset lukija- ja tulkintalähtökohdat kirjallisuuden lajit ja ominaispiirteet: proosa, lyriikka ja draama tarkastelussa. Lajien keskeistä käsitteistöä esim. kertoja ja näkökulma, runon rytmi ja mitallisuus novellianalyysi runon analyysi ja tulkinta kirjallisuuden keinojen käyttö omassa tekstissä AI 4 Tekstit ja vaikuttaminen
suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka AI 5 Teksti, tyyli ja konteksti
tyylin käsite; sananvalinta, sävy, kielen kuvallisuus oman tyylin hiominen ja huolto eri tyylisuuntien tyypilliset piirteet länsimaisen kirjallisuuden historia antiikista nykyaikaan kahden klassikkoteoksen käsittely: Parcifal keskiajalta sekä toinen klassikko, josta laaditaan kirjallisuusessee AI 6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin kehitysvaiheet kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentajana merkittävien suomalaisten teosten esittelyä, arviointia ja tulkintaa essee tekstilajina ja omana kirjoitelmana
Syventävät kurssit
AI 7 Puheviestinnän taitojen syventäminen
vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria AI 8 Tekstitaitojen syventäminen
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa AI 9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
Soveltavat kurssit
AI 10 Valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin
AI 11 Valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin
AI 12 Sanataide
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ
Pakolliset kurssit
Perusteet hallintaan (S21)
Keskeiset sisällöt
opiskelijan kielitaidon kartoitus opiskelijan tausta ja kokemukset kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet aineistopohjainen kirjoitelma Kieli käyttöön (S22)
Keskeiset sisällöt
kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä eri asiointitilanteita hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia kielen lausetason perusrakenteet - peruslauseen rakentaminen - peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti - suomen kielelle ominaiset lausetyypit sananmuodostuskeinot Kielellä vaikutetaan (S23)
Keskeiset sisällöt
mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti ryhmäkeskustelutehtäviä kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua vertailumuotoja ja rektioseikkoja Syvemmät tekstitaidot (S24)
Keskeiset sisällöt
erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä tekstin tuottamista erilaisista aineistoista luovaa kirjoittamista referointia Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25)
Keskeiset sisällöt
kirjallisuuden keskeisiä lajeja suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26)
Keskeiset sisällöt
vaativien kielen rakenteiden kertaamista kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia suomalainen kaunokirjallinen teos Syventävät kurssit
Puhekieli tarkasteluun (S27)
Keskeiset sisällöt
suomen puhekielen kielioppia suomen puhekielen erityispiirteitä yleispuhekieli, murre, slangi puhekielen erityispiirteitä itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28)
Keskeiset sisällöt
kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan Tekstien maailmassa (S29)
Keskeiset sisällöt
erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos kirjailija- tai teosesittely kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista käännösharjoituksia ENGLANTI A1-kieli
Pakolliset kurssit
EN 1 Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan, painopiste on verbiopissa. Tekstien aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskeisiä puheviestinnän strategioita.
EN 2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan.
EN 3 Opiskelu ja työ
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Rakenteiden tuntemusta laajennetaan.
EN 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Tällä kurssilla painottuvat puhuminen ja tekstin ymmärtäminen vaativahkolla tasolla. Lähtökohtina ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita ja kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Rakenteiden tuntemusta laajennetaan.
EN 5 Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Tavoitteena on oppia kirjallisuuden ja muiden taiteen alojen sanastoa, vahvistaa kaunokirjallisen tekstin eri tyylilajien ymmärtämistä; mahdollisesti valmistetaan itse valitusta aiheesta laajahko tuotos ja esitellään se. Rakenteiden tuntemusta laajennetaan.
EN 6 Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painottuu vaativan kieliaineksen ymmärtäminen. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Rakenteiden tuntemusta vahvistetaan ja laajennetaan luokan tarpeiden mukaan.
Syventävät kurssit
EN 7 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Rakenteiden tuntemusta vahvistetaan luokan tarpeiden mukaan. Kurssilla painottuu puheen ja tekstin ymmärtäminen vaativalla tasolla sekä oman kirjallisen ilmaisun varmentaminen.
EN 8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Vaativan tasoisen kielen ymmärtäminen ja oman ilmaisun varmentaminen edelleen keskeisellä sijalla. Rakenteita kerrataan tarpeen mukaan.
Soveltavat kurssit
EN 9 Suullinen ja kirjallinen viestintä
Suullisen viestinnän osuuden keskeinen tavoite on käytännön kielitaidon kohentaminen moninaisissa tilanteissa. Kirjallisessa osuudessa vahvistetaan kirjallista ilmaisua eri tavoin.
EN 10 Enjoy reading
Kurssilla luetaan erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä. Kurssiin voi liittyä pienimuotoisen näytelmän harjoittelu ryhmän kiinnostuksen mukaan.
EN 11 Practice makes perfect
Lähinnä kertausta ja harjoittelua ylioppilaskoetta varten.
RUOTSI B1-kieli
Pakolliset kurssit
RU 1
Tekstien aihepiirit käsittelevät mm. koulua, asumista, vapaa-aikaa, harrastuksia. Kieliopissa keskitytään mm. substantiivien, adjektiivien ja verbien taivutukseen sekä pronomineihin.
RU 2
Kurssin tekstien aihesisältönä käsitellään pohjoismaista elämänmenoa. Kieliopissa keskitytään adjektiivien vertailumuotoihin, apuverbeihin, att-sanan käyttöön ja sivulauseisiin. Kirjallisen ilmaisun taitoa kehitetään aineiden avulla. Kehitetään valmiuksia puheen ymmärtämiseen ja rohkaistaan puhumista.
RU 3
Kurssin tekstien aihepiirit käsittelevät mm. Suomea ja suomalaista/suomenruotsalaista kulttuuria. Kieliopissa käsitellään mm. käskymuodot, lukusanat, pronominit ja prepositiot.
RU 4
Kurssin aihepiirejä ovat elämänarvot, ihmissuhteet sekä sukupuolten ja sukupolvien kohtaaminen. Kieliopissa käydään läpi adjektiivien käyttö substantiivina, adverbit, ehtovirkkeet ja s-passiivi. Kirjallisen ilmaisun taitoa kehitetään aineiden ja mahdollisesti tiivistelmien avulla. Kehitetään valmiuksia puheen ymmärtämiseen ja rohkaistaan puhumista.
RU 5
Kurssin aihepiirinä on ihmisen suhde ympäristöön, teknologiaan ja tietoon. Opitaan kertomaan elin- ja työympäristöstä ja sen muutoksista. Kieliopissa keskitytään genetiivin ilmaisemiseen prepositiorakenteilla, partisiippeihin ja sananmuodostukseen.
Syventävät kurssit
RU 6
Kurssi antaa vankat perustiedot kaikista Pohjoismaista ja niiden äärialueista. Kurssilla tutustutaan eri taiteenalojen pohjoismaisiin edustajiin ja pohjoismaiseen kulttuuriin. Kieliopissa käsitellään sanajärjestys, konjunktiot, substantiivit, adjektiivit ja verbit. Kirjallisen ilmaisun taitoa kehitetään aineiden, tiivistelmien ja esitelmän avulla. Kehitetään valmiuksia puheen ymmärtämiseen ja rohkaistaan puhumista.
Soveltavat kurssit
RU 7
Kurssilla laajennetaan tekstiaiheita koko ympäröivään maailmaan ja sen ihmisiin ja kulttuureihin. Kieliopissa käsitellään verbejä, lukusanoja, pronomineja, adverbejä ja prepositioita. Tehdään myös kuullunymmärtämisharjoituksia ja aineita sekä joitakin ylioppilaskoetehtäviä.
RU 8
Kurssilla kerrataan sanastoa ja kielen rakenteita sekä tehdään yo- kuullunymmärtämisharjoituksia sekä kirjallisia yo-tehtäviä. Kirjoitetaan myös aineita
SAKSA A2-kieli
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus "hyvinvointi ja turvallisuus" tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet "hyvinvointi ja turvallisuus" sekä "viestintä- ja mediaosaaminen" korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys" tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. "Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys" -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
5. Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
6. Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus "teknologia ja yhteiskunta" korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Syventävät kurssit
7. Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
SAKSA B2-kieli
Syventävät kurssit
SA 1
Tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Käsitellään ennen kaikkea nuorten elämään liittyviä aiheita kuten vapaa-ajanviettoa ja koulunkäyntiä. Aiemmin opittua sanastoa ja rakenteita vahvistetaan; perusrakenteiden tuntemusta myös laajennetaan.
Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
SA 2
Tutustutaan edelleen saksalaiseen elämäntapaan; harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa.
Tarkastellaan myös saksalaisia asumismuotoja sekä alustavasti ympäristöteemaa.
Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoitelmien ja aineiden muodossa.
SA 3
Aiheita käsitellään edelleen nuorten näkökulmasta; siirrytään kuitenkin vähitellen tarkastelemaan ympäröivää maailmaa laajemmin.
Käsitellään Suomea ja suomalaisia ilmiöitä — myös ulkomaalaisen silmin.
Painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan aineiden ja referaattien muodossa.
SA 4
Lisätään maantuntemusta saksankielisissä maissa. Tehdään havaintoja näiden maiden kielellisistä ja kulttuurieroista.
Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää.
Rakenteiden tuntemusta monipuolistetaan ja syvennetään.
SA 5
Tarkastellaan saksankielisellä alueella elävien nuorten elämäntapaa, ajatuksia ja ihmissuhteita. Opitaan kertomaan omista kokemuksista. Tuodaan esille näkökulmia monikulttuurisuudesta ja elämän monimuotoisuudesta.
Harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
SA 6
Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin.
Painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Soveltavat kurssit
SA 7
Tutustutaan saksankielisten maiden kulttuurivaikuttajiin ja luodaan katsaus Saksan lähihistoriaan.
Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
SA 8
Käsitellään ajankohtaisia aihepiirejä kuten yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ongelmia, ympäristöteemaa, kansainvälistymistä ja tieteen saavutuksia.
Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Valmistaudutaan yo-tutkintoon.
MATEMATIIKKA
MATEMATIIKKA B (lyhyt)
Pakolliset kurssit
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
Keskeiset sisällöt
suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus ongelmien muotoileminen yhtälöiksi yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen 2. Geometria (MAB2)
Keskeiset sisällöt
kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria Pythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa 3. Matemaattisia malleja I (MAB3)
Keskeiset sisällöt
lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla 4. Matemaattinen analyysi (MAB4)
Keskeiset sisällöt
polynomifunktion derivaatta polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
Keskeiset sisällöt
jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä 6. Matemaattisia malleja II (MAB6)
Keskeiset sisällöt
kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa Syventävät kurssit
7. Talousmatematiikka (MAB7)
Keskeiset sisällöt
indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla 8. Matemaattisia malleja III (MAB8)
Keskeiset sisällöt
trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Soveltavat kurssit
9. Lukion lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB 9)
Kerrataan tärkeimmät osa-alueet menetelmineen ja sovelluksineen.
10. Lukion lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB 10)
Kerrataan tärkeimmät osa-alueet menetelmineen ja sovelluksineen.
MA 14 Projektiivinen geometria
Platonin kappaleet. Kuutio-, oktaedri- ja tetraedrileikkauksi. Kultainen leikkaus. Muodonmuutokset. Projektiivisen geometrian perusteet. Desarguesin, Papposin ja Pascalin lauseet.
MATEMATIIKKA A (pitkä)
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
Keskeiset sisällöt
potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA2)
Keskeiset sisällöt
polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen 3. Geometria (MAA3)
Keskeiset sisällöt
kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 4. Analyyttinen geometria (MAA4)
Keskeiset sisällöt
pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta 5. Vektorit (MAA5)
Keskeiset sisällöt
vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)
Keskeiset sisällöt
diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma 7. Derivaatta (MAA7)
Keskeiset sisällöt
rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)
Keskeiset sisällöt
juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)
Keskeiset sisällöt
suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa 10. Integraalilaskenta (MAA10)
Keskeiset sisällöt
integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Syventävät kurssit
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)
Keskeiset sisällöt
lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)
Keskeiset sisällöt
absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)
Keskeiset sisällöt
funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit Koulukohtaiset syventävät kurssit
Matemaattinen ja luova ongelmanratkaisu (MAA 14)
Käytännön ongelmien havaitseminen, muotoilu, erityyppiset ratkaisut ja tulkinnat sekä ratkaisujen käyttökelpoisuuden arviointi. Todellisuuden tulkitseminen matematiikkaa hyväksi käyttäen.
Lukiomatematiikan kokoava ja syventävä kurssi (MAA 15)
Kokonaisnäkemys oppimäärästä. Pitkän oppimäärän pääkohdat aikaisempaa laajemmin. Kokonaisvaltaisia sovelluksia. Valmentautumista ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin. Lasketaan syksyn ja lähivuosien yo-tehtäviä.
Talousmatematiikkaa (MAA 16)
Talousmatematiikan perusteita, esim. indeksit, verotus, korot, luotot ja lyhennykset, osakkeet ja obligaatiot sekä valuutat. Kurssi on yhteinen lyhyen ja pitkän matematiikan opiskelijoille.
FYSIIKKA
Pakollinen kurssi
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Keskeiset sisällöt
fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Syventävät kurssit
2. Lämpö (FY2)
Keskeiset sisällöt
kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat Soveltava kurssi
FY 9 Luonnontieteen historia
Mekaniikan lakien löytäminen ja niiden vaikutus maailmankuvan kehitykseen. Geosentrinen ja heliosentrinen maailmakuva. Galileo Galilei, Tyko Brahe, Johannes Kepler, Isaak Newton. Fysiikan tutkimusmenetelmien esittelyä. Klassisen mekaniikan perusteet.
KEMIA
KE 6 Suolat, hapot ja emäkset
Suolan esiintyminen ja ominaisuudet. Liukeneminen ja kiteytyminen. Kiteiden kasvattaminen. Suolan valmistus. Hapot ja emäkset. Indikaattorit ja happamuusaste. Neutralointi. Suolojen reaktioita. Metallikemia ja elektrolyysi.
Pakollinen kurssi
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Keskeiset sisällöt
orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita Syventävät kurssit
2. Kemian mikromaailma (KE2)
Keskeiset sisällöt
alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne isomeria BIOLOGIA
Pakolliset kurssit
BI 1 Yleisbiologisia ilmiöitä
Perehdytään biologiaan tieteenä, elämän tunnusmerkkeihin ja edellytyksiin. Syvennytään, kasvi- ja eläinkunnan evoluutioon sekä nykyiseen eliökuntaan ja sen pääryhmiin. Tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta, sen ilmenemistä ja sen häviämiseen liittyviä riskejä.
BI 2 Mikroskooppinen elämä
Tutustutaan soluun elämän perusyksikkönä. Tunnistetaan erilaisia soluja sekä niiden rakenteita. Tarkastellaan solun toimintaprosesseja ja niiden merkityksiä. Perehdytään perinnöllisyystieteen perusteisiin.
Syventävät kurssit
BI 3 Ympäristöekologia
Erilaiset ekosysteemit, ihmisen vaikutus ekosysteemeihin ja kestävä kehitys
BI 4 Ihmisen biologia
Ihminen biologisena kokonaisuutena. Ympäristö ja terveys sekä ihmisen elämänvaiheet.
BI 5 Bioteknologia
Perehdytään solujen hienorakenteeseen, geenien toimintaan ja geeniteknologian mahdollisuuksiin ja eettisiin ongelmiin. Tutustutaan biotekniikan sovellutuksiin teollisuudessa.
Soveltavat kurssit
BI 6 Puutarhaviikko /ekologian leiri
Perehdytään puutarhanhoitoon, maa- ja metsätalouteen.
BI 7
13. lk valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin
BI 8
13.lk valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin
MAANTIETO
Pakolliset kurssit
GE 1 Maapallo luonnonmaantieteellisenä kokonaisuutena
Maapallon historia ja rakenne. Ilma- ja vesikehän tapahtumat. Ilmakehän merkitys, tuulet, sateet, merivirrat sekä vuoro-vesi-ilmiö. Ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet. Luonnon ja ihmisen toiminnan aiheuttamat ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuuksien pohdinta.
GE 2 Talous- ja kulttuurimaantieto
Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus ja ihminen luonnonvarojen hyödyntäjänä. Elinkeinot ja niiden edellytykset. Elinkeinorakenteen muuttuminen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät ongelmat. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vertailua.
Ihmisen asuttama maapallo. Väestö- ja kaupunkimaantiedettä. Globalisaatio ja kestävä kehitys.
Syventävät kurssit
GE 3 Riskien ja mahdollisuuksien maailma
Tutustutaan luonnon ja ihmisen toiminnan aiheuttamiin hasardi-ilmiöihin.
GE 4 Toimivat alueet
Lahti-projekti, jossa tutustutaan Lahden kaupunkiin luonnonolojen, talouden jakulttuurin muodostamana kokonaisuutena.
Soveltavat kurssit
GE 5
Ylioppilaskirjoituksiin valmentava soveltava kurssi.
GE 6
Ylioppilaskirjoituksiin valmentava soveltava kurssi.
USKONTO
Evankelisluterilainen uskonto
UE 1 Uskonnon luonne ja merkitys
Uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon ydinkysymykset, uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa, Raamattu pyhänä kirjallisuutena, yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä, Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat, Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin.
UE 2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
Kristillisen kirkon synty, alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon, Lännen kirkko keskiajalla, Idän kirkon kehitys, Reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla, Nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa, kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu.
UE 3 Ihmisen elämä ja etiikka
Ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema, Kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta, Hyvän ja pahan käsitteet, Kristillinen etiikka ja etiikan teoriat, Yksilöeettisiä kysymyksiä, Yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä.
Syventävät kurssit
UE 4 Uskontojen maailmat
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia seuraavista näkökulmista: uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät, pyhät kirjat ja oppi, eettiset ohjeet, kultit ja rituaalit, suuntaukset sekä uskonto ja yhteiskunta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
UE 5 Mihin suomalainen uskoo?
Muinaissuomalainen uskonto, Suomen kirkkohistorian yleislinjat, Luterilainen kirkko ja muut kristilliset yhteisöt nykypäivän Suomessa, Ei-kristilliset yhteisöt Suomessa, Kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Soveltavat kurssit
UE 6 Uskonnon pakollisten kurssien kertauskurssi
Kurssilla kerrataan uskonnon pakollisia kursseja UE 1, UE 2 ja UE 3. Lisäksi ajankohtaisten uskontoon liittyvien tapahtumien seuraamista ja pohdintaa. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.
UE 7 Uskonnon syventävien kurssien keskeisiä sisältöjä käsittelevä kurssi
(näitä syventäviä kursseja ei tarvitse olla käytynä): Kurssilla käydään läpi uskonnon syventävien kurssien UE 4 ja UE 5 tärkeimmät teemat. Lisäksi ajankohtaisten uskontoon liittyvien tapahtumien seuraamista ja pohdintaa. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.
Kristiyhteisön uskonto
Pakolliset kurssit
UX 1 Raamattutieto
Perehdytään Raamatun, erityisesti Uuden testamentintärkeimpiin teemoihin erityisesti silmälläpitäen oppilaiden esille tuomat omakohtaiset elämänkokemukset.
UX 2 Uskontohistoria
Tarkastellaan kristinuskon historiaa ja sen vaikutusta yleiseen historiaan, aatemaailmaan ja taiteeseen sekä ihmisen ja ihmiskunnan tietoisuuden muuntumiseen. Perehdytään suurimpiin maailmanuskontoihin ja –katsomuksiin mahdollisimman monipuolisen kuvan saamiseksi eri kulttuurien, aikakausien ja uskomusten erityispiirteistä ja niiden merkityksestä ihmiskunnan tietoisuuden laajentajina.
UX 3 Hyvä ja paha ihmisessä
Pohditaan eettisiä kysymyksiä nuorten omien kokemusten pohjalta. (Tämän päivän nuorella on monta polttavaa, erityisesti ihmiskuvaan ja pahan olemukseen liittyvää kysymystä, joihin hän haluaa ottaa kantaa myös uskonnollisesti.) Nuorten omasta elämänpiiristä pyritään löytämään ajankohtaisia teemoja päämääränä tavoittaa ristiriitojen keskellä eettisesti puolustettavia ratkaisuja.
Ortodoksinen uskonto
Pakolliset kurssit
UO 1 Ortodoksinen maailma
Keskeiset sisällöt
varhaiskirkko Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät idän ja lännen kirkon ero Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot orientaaliset kirkot lännen kirkot UO 2 Uskonoppi ja etiikka
Keskeiset sisällöt
ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite Pyhä Kolminaisuus Jumalansynnyttäjä pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen ortodoksinen ihmiskuva yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä UO 3 Raamattutieto
Keskeiset sisällöt
Jumala ja ihminen Pentateukissa viisauskirjallisuus profeetat ja messiasodotus evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet Jeesuksen henkilö Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista Paavali ja hänen kirjeensä Syventävät kurssit
UO 4 Uskontojen maailmat
Keskeiset sisällöt
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.
uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit, rituaalit ja taide uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta UO 5 Ortodoksinen Suomi
Keskeiset sisällöt
suomalainen muinaisusko ortodoksit idän ja lännen välissä katolisuudesta luterilaisuuteen itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko maahanmuuttajien ortodoksinen perinne — ykseys ja erilaisuus uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Pakolliset kurssit
ET 1 Hyvä elämä
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
Keskeiset sisällöt
peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin ET 2 Maailmankuva
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
Keskeiset sisällöt
maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi ET 3 Yksilö ja yhteisö
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Keskeiset sisällöt
ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ihmisoikeudet ja niiden historia poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä Syventävät kurssit
ET 4 Kulttuuriperintö ja identiteetti
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
Keskeiset sisällöt
kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa ET 5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Keskeiset sisällöt
maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt uskonnon ja uskonnollisuuden olemus uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen ateismi ja agnostismi sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina FILOSOFIA
Pakolliset kurssit
FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
Mitä filosofia on, todellisuuden luonnetta koskevia filosofian perusnäkemyksiä, tietoa ja tietämystä koskevia filosofian perusnäkemyksiä, yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, hyvän ja oikean käsitteet.
Syventävät kurssit
FI 2 Filosofinen etiikka
Moraali, soveltava ja normatiivinen etiikka ja metaetiikka, Moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, Moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, eettisten perusteiden tiedollisuus ja eettisten totuuksien mahdollisuus, Klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet, Kysymys hyvästä elämästä.
FI 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
Metafysiikan keskeisiä käsitteitä ja peruskysymyksiä, Totuuden luonne ja totuusteoriat, Tiedon mahdollisuus, rajat ja oikeuttaminen, Tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllinen ja tieteellinen tieto, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä, Tieteellinen tutkimus, Argumentaation ja päättelyn perusteita.
FI 4 Yhteiskuntafilosofia
Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, Yksilön oikeudet ja velvollisuudet, Yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen, Poliittinen filosofia, Nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä.
Soveltavat kurssit
FI 5 Filosofian pakollisen kurssin ja filosofisen etiikan kertauskurssi
Kurssilla kerrataan filosofian kursseja FI1 ja FI2. Kurssia FI2 ei ole pakko olla käytynä, jotta tälle kurssille voisi osallistua. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.
FI 6 Filosofian syventävien kurssien FI 3 ja FI 4 keskeisiä sisältöjä käsittelevä kurssi
(näitä syventäviä kursseja ei tarvitse olla käytynä): Kurssilla käydään läpi filosofian syventävien kurssien FI3 ja FI4 tärkeimmät teemat.
Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.
PSYKOLOGIA
Pakollinen kurssi
PS 1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
Keskeiset sisällöt
psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit Syventävät kurssit
PS 2 Ihmisen psyykkinen kehitys
Keskeiset sisällöt
yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen psyykkisen kehityksen tutkiminen PS 3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Keskeiset sisällöt
kognitiiviset perusprosessit vireystilan säätely, nukkuminen ja uni hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia PS 4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
Keskeiset sisällöt
eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko PS 5 Persoonallisuus ja mielenterveys
Keskeiset sisällöt
persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista persoonallisuuden tutkiminen mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen HISTORIA
Pakolliset kurssit
10. luokka — 1 kurssi jakautuen valtakunnallisiin historian kurssien sisältöihin seuraavasti:
HI 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (50% kurssista)
Esihistoria — pyyntikulttuurin aika (ihmisen kehitysvaiheet, keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa), Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset (työnjako ja kulttuurin synty, suurten jokilaaksojen kulttuurit), Välimeren talousalue antiikin aikana (Kreikan talouselämä, Rooma — miljoonakaupunki ja imperiumi, orjuus ja antiikin ajan tekniikka).
HI 2 Eurooppalainen ihminen (50% kurssista)
Antiikin aika (demokratian synty, antiikin kulttuuri).
11. luokka — 1 kurssi jakautuen valtakunnallisiin historian kurssien sisältöihin seuraavasti:
HI 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (25% kurssista)
Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä (feodaaliyhteiskunta, keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki), Löytöretket (löytöretkien edellytykset ja seuraukset, maailmantalouden syntyminen).
HI 2 Eurooppalainen ihminen (25% kurssista)
Keskiajan yhtenäiskulttuuri (keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri, uskonnon merkitys kulttuurissa), Uuden ajan murros (renessanssi ja tiedon vallankumous, uskonpuhdistus, barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä, luonnontieteellisen maailmankuvan synty), Valistuksen aikakausi (valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen).
HI 3 Kansainväliset suhteet (50% kurssista)
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset (maailmanpolitiikan peruskäsitteet, imperialismin teoriat ja käytäntö). Suuria Euroopan historian peruslinjoja kuten suurvaltojen valtapyrkimykset, mm. Ranskan ja Saksan väliset valtakiistat seuraamuksineen, sisältäen mm. I ja II maailmansodan, kylmän sodan jakolinjojen muotoutuminen, Euroopan yhdentymisen eri vaiheet.
12. luokka — 1 kurssi jakautuen valtakunnallisiin historian kurssien sisältöihin seuraavasti:
HI 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (25% kurssista)
Teollistuva maailma (tekniset innovaatiot, muutokset sukupuolten työnjaossa, yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset, muutokset kaupunkirakenteessa), Globaali kulutusyhteiskunta (raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen, massatuotanto ja kulutusyhteiskunta, sosialistinen suunnitelmatalous, kolmannen maailman muotoutuminen, kasvun rajat ja uudet haasteet).
HI 2 Eurooppalainen ihminen (25% kurssista)
Valistuksen aikakausi (Yhdysvaltojen itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö), Aatteiden vuosisata (keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset, tiede haastaa uskonnon, porvariston vuosisata), Nykyaika (kulttuurin pirstoutuminen, populaarikulttuuri massaviihteeksi).
HI 3 Kansainväliset suhteet (50% kurssista)
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset (I maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan), Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota (eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot, II maailmansota seurausilmiöineen). Kylmä sota, Uusi epävarmuuden aika (NL:n hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen, kansainväliset rauhanpyrkimykset, kolmas maailma osana maailmanpolitiikkaa, Lähi-idän ongelmakenttä, Yhdysvaltain aseman muutos maailmanpolitiikassa, uudet kansainväliset rakenteet).
HI 4 Suomen historian käännekohtia
Ruotsin vallan perintö, Vallanvaihdos (Suomen liittäminen Venäjään, autonomian synty). Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen (aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat), Taloudellinen murros (elinkeinovapaus ja Suomen teollistuminen), Sääty-yhteiskunnan murros ja kansalaisyhteiskunnan synty (alamaisista kansalaisiksi — kansanliikkeiden synty ja vaikutus), Sortokaudet (autonomian ja itsenäisyyden puolesta, kansanvallan synty), Suomen itsenäistyminen (itsenäistymisprosessi, sisällissota, hallitusmuoto). Kahtiajaosta eheytymiseen (oikeistoradikalismin nousu, elintason nousu, kulttuurista kulutustavaraa), Toinen maailmansota jälkiseurauksineen (sodat ja jälleenrakentaminen, uusi ulkopolitiikka), Hyvinvointivaltion rakentaminen (rakennemuutos, 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos), Suomen uusi kansainvälinen asema (kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti, suomalaisten tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa).
Syventävät kurssit
HI 5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomiaan
Esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä, Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla, Uuden ajan tulo, Uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen, Suurvaltakausi, Vapauden ja hyödyn aikakausi.
HI 6 Kulttuurien kohtaaminen
Tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa, sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta, yksi tai useampia seuraavista: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, islamin maailma, Japani, Kiina, Korea, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.
Soveltavat kurssit
HI 7 Yleisen historian kertauskurssi
Kurssilla kerrataan yleisen historian pakollisia kursseja HI 1, HI 2 ja HI 3 keskittyen kurssiin HI 3. Lisäksi ajankohtaisten kansainvälisten tapahtumien seuraamista ja pohdintaa. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.
HI 8 Suomen historian kertauskurssi
Kurssilla keskitytään kertaamaan Suomen historian pakollista kurssia HI4. Lisäksi ajankohtaisten Suomen historiaan liittyvien tapahtumien seuraamista ja pohdintaa. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista. Keskeisten kohtien käsittely syventävistä kursseista HI 5 ja HI 6 (näitä kursseja ei tarvitse olla käytynä).
YHTEISKUNTAOPPI
Pakolliset kurssit
YH 2 Taloustieto
Kurssi johdattaa taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Keskeiset sisällöt: Suomalaiset elinkeinot, Taloudellinen toiminta ja yritykset, Talouselämän vaihtelut ja häiriöt, Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat, Suomi kansainvälisessä kaupassa, Julkinen talous ja talouspolitiikka, Suomen talouden tulevaisuudennäkymät.
YH 1 Yhteiskuntatieto
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Se pohjautuu valtio-oppiin, sosiaalipolitiikkaan ja sosiologiaan. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan sosiaalinen kehitys, valta ja vaikuttaminen. Keskeiset sisällöt: Suomalaisen yhteiskunnan kehitys, Valta, Vaikuttaminen, Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät, Sosiaalipolitiikka.
Syventävät kurssit
YH 3 Kansalaisen lakitieto
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Lakitiedon perusteet, Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet, Rikos- ja prosessioikeus.
YH 4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Kurssi perehdyttää Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Eurooppalainen identiteetti, Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa, Euroopan unionin alueelliset vaikutukset, Euroopan unionin haasteet.
Soveltavat kurssit
YH 5 Yhteiskuntaopin pakollisten kurssien kertauskurssi
Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin pakollisia kursseja ylioppilaskokeeseen valmistautumisen näkökulmasta. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.
YH 6 Yhteiskuntaopin syventävien kurssien kertauskurssi
Kurssilla käydään läpi yhteiskuntaopin syventäviä kursseja ylioppilaskokeeseen valmistautumisen näkökulmasta (kursseja ei tarvitse olla välttämättä käytynä). Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.
TERVEYSTIETO
Pakolliset kurssit
10. luokka
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tietoa ja pystyy kokoamaan itsenäisesti arvioitavan portfolion erikseen annetuista tehtävistä. Hän osaa pohtia terveyteen liittyviä arvoja ja arvostuksia sekä perehtyy kansan terveyttä edistäviin ja sairauksia ehkäiseviin tekijöihin. Hän tuntee kansalliset ravinto- ja liikuntasuositukset sekä levon vaikutuksen terveyteen, ja osaa tarkastella niiden toteutumista Suomessa ja hänen omassa elämässään. Opiskelija tunnistaa keholliseen minäkuvaan vaikuttavia tekijöitä ja ymmärtää seksuaalioikeudet osaksi ihmisoikeuksia. Hän tunnistaa stressitekijät sekä mielenterveyden yleiset häiriöt ja niihin liittyvät ennakkoluulot. Hän osaa pohtia päihteiden globaaleja ja paikallisia vaikutuksia sekä tarkastella kriittisesti päihteiden esiintymistä eri medioissa.
Syventävät kurssit
TE 2 Nuoret, terveys ja arkielämä
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Hän pystyy tarkastelemaan siihen vaikuttavaa ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta sekä hyvinvoinnin jakaantumista Suomessa/maailmassa. Opiskelija tuntee terveydenhuollon eettiset periaatteet ja itsemääräämisoikeuden merkityksen. Hän osaa pohtia parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyviä haasteita ja tuntee raskauteen ja lapsettomuuteen liittyviä tekijöitä. Hän kykenee arvioimaan kriittisesti terveysmainontaa ja tunnistaa myös ns. terveysterrorin.
TE 3 Terveys ja tutkimus
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Suomen terveydenhuollon historiaa. Hän tutustuu erilaisiin terveystutkimuksiin ja tuntee tutkimuksen etenemisen eri vaiheet. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida julkaistuja tutkimuksia, ja pystyy toteuttamaan myös oman pienimuotoisen terveystutkimuksen.
Soveltavat kurssit
TE 4
Ylioppilaskirjoituksiin valmentava soveltava kurssi.
LIIKUNTA
Pakolliset kurssit
LI 1 Taitoa ja kuntoa
Keskeiset sisällöt
fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi lihashuolto ja rentoutus sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan tanssi eri muodoissaan talviliikunta uinti ja vesipelastus yleisurheilu suunnistus ja luontoliikunta LI 2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen
Keskeiset sisällöt
fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan tanssi eri muodoissaan talviliikunta kuntouinti ja vesiliikunta luontoliikunta jokin uusi liikuntalaji Syventävät kurssit
LI 3 Virkisty liikunnasta
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.
LI 4 Yhdessä liikkuen
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
LI 5 Kuntoliikunta
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssiin sisältyy 12. luokalla vanhojen tanssit.
Soveltavat kurssit
LI 6 Liikunnanopetuksen periaatteita steinerkoulussa
Kurssilla tehdään katsaus alempien luokkien liikuntalajeihin. Pienryhmissä opettajan avustamana suunnitellaan sisällöt ja toteutetaan tunnit.
MUSIIKKI
Pakolliset kurssit
MU 1 Musiikki ja minä
Ohjataan oppilasta musiikillisen arviointikyvyn syventämiseen Itseilmaisua musiikin alueella rohkaistaan, tavoitteena oppilaan oman toimintatavan löytäminen. Kehitetään äänenkäyttöä ja soittamista musiikillisen ilmaisun välineenä. Syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin kautta. Ääniympäristön tarkkailun avulla harjoitetaan kuuntelua ja perehdytään kuulonhuoltoon. Pohditaan musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.
MU 2 Moniääninen Suomi
Tutustutaan suomalaisen musiikin kehitykseen, suomalaisen musiikkikulttuurin olennaisiin piirteisiin ja perehdytään suomalaisen musiikin eri lajeihin. Omaa ilmaisua syvennetään yhteismusisoinnin, improvisoinnin ja kuuntelun kautta. Tarkastellaan musiikkia kommunikaatiovälineenä ja arvioidaan sen vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen.
Syventävät kurssit
MU 3 Ovet auki musiikille
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista.
MU 4 Musiikki viestii ja vaikuttaa
Tutustutaan musiikin käyttöön eri taidemuodoissa tai niiden yhteydessä. Tarkastellaan musiikin osuutta esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä ja joukkoviestimissä sekä tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikutusta ja vaikuttavuutta tutkitaan sekä olemassa olevan että itse tuotetun materiaalin avulla.
MU 5 Musiikkiprojekti
Suunnitellaan ja toteutetaan, joko ryhmässä tai itsenäisesti, musiikillinen kokonaisuus, johon sovelletaan aiemmin hankittuja ja opittuja tietoja ja taitoja. Tehtävä kokonaisuus tai esitys sovitaan kurssikohtaisesti.
Soveltavat kurssit
MU 6 Musiikin historia
Perehdytään länsimaisen musiikin kehitykseen vanhoista sivistyskansoista antiikin Kreikan kautta keskiajalle ja edelleen 1900-luvulla tapahtuneeseen tonaalisuuden murrokseen asti.
KUVATAIDE
Pakolliset kurssit
KU 1 Kuva ja minä
Goethen värioppia tutkimalla palataan tietoisesti takaisin värimaailmaan maalaten ja piirtäen. Opetellaan laseeraustekniikkaa eri- ja samansävyisten pintojen yhteisvaikutelmilla. Pohditaan mm. kuvan valtaa ja mitä taide on. Lisäksi kuvan tulkintaa ja analysointia.
KU 2 Luonnosta ihmiseen
Harjoitusten kohteena on luonnontunnelman ja maiseman ilmaisu eri vuoden- ja vuorokauden aikoina, etenkin puu- ja kukka-aiheet. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat eläinaiheet, joista siirrytään ihmisenkuvaukseen piirtäen, maalaten ja muovaillen.
Syventävät kurssit
KU 4 Taidehistoria
Tarkastellaan impressionistisia ja ekspressionistisia ja abstrakteja teoksia, joita voidaan kopioida piirtäen tai maalaten. Taidehistoriaa jatketaan renessanssista nykypäivään. Taidehistorian suuntauksia työstetään eri menetelmin.
KU 3 Kuvien viestit
Keskeiset sisällöt
kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa valokuva mediassa elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa KU 5 Nykytaide
Tutustutaan nykytaiteeseen ja sen ilmiöihin työstäen niitä eri menetelmin (mm. öljyvärimaalaus).
Soveltava kursssi
KU 6 Antiikin kulttuurin ja taiteen intensiivikurssi
Antiikin kulttuuri ja mytologia keskittyen Kreikan kulttuuriin, Antiikin kulttuurin ilmeneminen eri elämänalueilla, mm. uskonnossa, filosofiassa, eri taidemuodoissa ja ruumiinkulttuurissa. Esiinnousseiden teemojen työstäminen kuvataiteen keinoin.
KOULUN ERITYISTEHTÄVÄN MUKAISET KURSSIT
EURYTMIA
Soveltavat kurssit
EU 1. kurssi
Etsitään suhdetta vanhoihin kulttuurikausiin eri liikkumistyylien avulla. Harjoitellaan muinaisgermaanista alliteraatiopoljentoa. Muunnetaan eri musiikkikappaleiden melodisuus, sävelten kesto, intervallisuus liikkeiksi. Korostetaan melodian muuntamista sävelkorkeusliikkeeksi. Jäsennetään liikkuen motiivit ja erotetaan ne toisistaan motiiviheilahduksella.
Tunnustellaan kolmijakoa tunne, tahto, ajatus pään ja käsien eri suunnilla sekä liikkumistavan ja –muotojen erilaisuudella.
EU 2. kurssi
Tutustutaan liikeilmaisun eri lähtökohtiin ja toteutukseen teemana vastakohtaparit dionyysinen – apolliininen, ekspressionistinen – impressionistinen.
Säveleurytmiassa koetaan duuri- ja mollisoinnun vastakkaisuus sekä omaksutaan riitasoinnun ilmaiseminen.
Lähtökohtana työskentelylle on syventyminen kokonaisuuksista osiin: Kuinka ajatteluprosessin eri vaiheet voidaan tuoda liikeilmaisuksi, samoin tahtoprosessin eri vaiheet. Väriliikkeiden ja muotojen avulla paneudutaan tunnekokemusten kirjoon. Korostetaan sisäistämisen ja liikeilmaisun yhteyttä sekä vaihtelua. Säveleurytmiassa tutustutaan vaikeampiin koreografioihin.
EU 3
Sovelletaan aikaisemmin opittua tarkoituksena saada aikaan pieniä esityksiä lyriikan, draaman ja musiikin aineistosta. Itsenäisempää harjoittelua. Puvustuksen ja valaistuksen työstämistä.
KÄSITYÖ, TEKSTIILITYÖ
Soveltavat kurssit
KÄS 1 Kudonta
Teknologian opetukseen liittyen oppilaat perehtyvät rukin ja kangaspuiden toimintaperiaatteisiin. Karstataan ja kehrätään lankaa. Kudotaan kangaspuissa itse suunniteltu kudonnainen esim. matto tai poppana.
KÄS 2 Paperityö
Perehdytään paperiin keksintönä, sen historiaan, valmistukseen ja käyttöominaisuuksiin. Valmistetaan paperista ja pahvista erilaisia töitä esim. vihkoja ja kansioita. Kirjansidontaharjoituksia.
KÄSITYÖ, TEKNINEN TYÖ
Soveltavat kurssit
VE 1
Intarsiatyöt, puuliitokset ja tutustuminen esim. puuveneen tekoon.
VE 2
Hopeasormuksen teko ja tutustuminen metallinpakotukseen. Materiaaleina kupari, messinki ja hopea.
KOTITALOUS
Soveltavat kurssit
KO 1
Edellisten vuosien taitojen ja tietojen syventämistä uusissa tilanteissa. Erilaisten juhla-aterioiden suunnittelua ja valmistusta ottaen huomioon mm. erikoisruokavaliot. Perehdytään ravinnon laatuun vaikuttaviin tekijöihin: lisäaineisiin, ruokatarvikkeissa, lannoituksen ja kasvinjalostusmenetelmien vaikutuksiin.
KO 2
Mestarikurssi: sisältää esim. konvehtien valmistus, eri viljalajien jauhaminen ja niiden käyttöruuanvalmistuksessa, grillaus, liekittäminen ym.
TIETOTEKNIIKKA
Soveltava kurssi
ATK 1
Tietokoneen A-ajokortti tutkinnon sisältöjen harjoittelua.
Koostuu 7 osa-alueesta: Tietotekniikan perusteet; Laitteen käyttö ja tiedon hallinta; Tekstinkäsittely; Taulukkolaskenta; Tietokannat; Grafiikka; Internet.
ARKKITEHTUURI
Soveltava kurssi
AT 1
Kurssin tarkoituksena on antaa oppilaille yleiskuva arkkitehtuurin kehityksestä eri kulttuurikausina antiikin Egyptistä ja nykyaikaan ja siitä, miten ihmisen kehitys heijastuu eri kulttuurikausien arkkitehtuurissa. Pääpaino on länsimaisen arkkitehtuurin kehityksen tarkastelussa.
KULTTUURIMATKA
Soveltava kurssi
Arkkitehtuurikurssiin liittyvä 12. luokalla tehtävä kulttuurimatka.
DRAAMA
Soveltava kurssi
12. luokalla valmistetaan yhteisesti näytelmä.
PÄÄTTÖTYÖ
Soveltava kurssi
Oppilaat valmistavat 12. luokalla päättötyön valitsemastaan aiheesta. Kurssiin sisältyy kirjansidonnan opetus.
KIRJANSIDONTA
Soveltava kurssi
Sisältyy päättötyökurssiin
TYÖHARJOITTELU
Soveltava kurssi
11. luokalla suoritetaan työharjoittelujakso erikseen sovittavissa kohteissa.