Paljon on vähän?

Minä olen se pieni mies, jota myös rohkeimmat kutsuvat Otto "sir O.D. Fox" Hiltuseksi. Olen ollut Steinerissa niin kauan kun muistan, eli 12. vuosi menossa tarhan kaksi vuotta mukaan lukien. Ensimmäiset kouluvuodet olivat melko mukavia, kunnes luokanopettajamme vaihtui ja lopulta poistui. Saimme kauhistukseksemme huomata, että kaikki asiat olivat opetettu meille väärin. Lukiossa nämä asiat sitten opetetaan oikein eli oppilaille vähän lisää haastetta. Mutta Steinerissa avainsana ei ole ammattitaito vaan tunne, siis suurimmalla osalla opettajista! Kaikesta huolimatta koulu sujuu hyvin ja elämä siinä sivussa (tai toisinpäin). "Parhaimmillaan elämäni on pelkkää alamäkeä." Tämä lause kuvaa ehkä eniten elämääni eli olen elämäntapalaskija. Siis harrastan laskettelua, en siis mitään "lautailua"! Tämä harrastus on hyvin yleissivistävä, koska eihän tätä Suomessa voi harrastaa, joten pitää mennä Keski-Eurooppaan ja kyllä siellä oppii elämään! Muita asioita joita voi harrastuksiksi kutsua on rumpujen hakkaaminen (vähissä määrin), sähly (siis vain kuntoilumielessä) ja väärentäminen, väärentelen lippuja ja muuta vastaavaa, se on jotain niin taiteellista. Sisimmässään Otto on taiteilija, herkästi kokeva artisti. Lyhyesti: olen älykäs, urheilullinen, terve (fyysisesti) nuori mies. Paljon on vähän? motolla olen selvinnyt näin pitkälle.