Automatkailua Skandinaviassa ja vaeltelua Trollheimenissä 18. - 28.7.2001

Alkusanat

Näillä sivuilla on kuvia ja lyhyt tarina automatkasta Ruotsissa ja Norjassa sekä vaelluksesta Trollheimenin tunturialueella keskisessä Norjassa. Automatkailimme Annen kanssa suurin piirtein reitin Espoo-Turku-Tukholma-Örebro-Lidköping-Lysekil-Halden-Østerdalen-Oppdal. Oppdalista oli lyhyt matka Trollheimeniin, jossa vaelsimme viitisen päivää tutun porukan kanssa (Samppa, Taina, Pete ja Miikka). Paluumatkan tulimme koko konkkaronkka samaa matkaa reitillä Oppdal-Røros-Sveg-Mora-Tukholma-Turku-Espoo.

Muutama sananen Trollheimenistä

Varsinainen matkakohteemme oli Trollheimen, joka on n. 100 km Trondheimenistä luonaaseen Oppdalin luoteispuolella. Trollheimen ei kenties ole Norjan kuuluisimpia retkeilyalueita johtuen ehkä siitä, että alueella ei ole yli "kakstonnisia" eikä isoja jäätiköitä. Itsekään en alueesta ollut oikeastaan koskaan kuullut, ennen kuin Miikka ehdotti paikkaa vaelluskohteeksi. Perinteitä alueella sen sijaan riittää. Siellä on mm. Gjevilvasshytta, joka on Norjan vanhin yhä alkuperäisessä käytössä oleva retkeilymaja. Ikää rakennuksen vanhimmilla osilla oli hyvän matkaa kolmatta sataa vuotta.

Vaikka seudun korkeimmat tunturit jäivät reilusti alle 2000 metriä olivat maisemat komeita. Puuraja oli alueella 700-900 metrin korkeudessa ja 1300 metrin korkeudessa oli runsaasti lunta varjopaikoissa vielä heinäkuunkin lopulla, vaikka paikallisten mukaan edellinen talvi oli ollut erittäin vähäluminen. Korkeimmat huiput ovat 1600-1700 metriä korkeita ja alin laakso, jossa kävimme, on 500 metrin korkeudella. Alueen länsiosat ovat jylhempiä, mutta matkamme ei tällä kertaa suuntautunut sinne.

Hyviin puoliin Trollheimenissä kuului myös ihmismassojen vähyys verrattuna ainakin Jotunheimeniin. Ei seutu mitään erämaata tietenkään ollut, mutta varsin rauhassa alueella sai olla, varsinkin jos poikkesi hiukan sivuun merkityltä reitiltä. Kaiken kaikkiaan hienoa seutua, jota voi kyllä suositella.