Rakennusprojekti

Rakennusprojekti alkoi oikeastaan jo 1990-luvun alkupuolella kun mökkien rakentamiselle haettiin rakennusluvat. Sitten menikin useampi vuosi, kunnes ennen rakennuslupien umpeutumista homma aloitettiin eli valettiin mökkien pohjat hiekkapatjalle.

Puut kaadettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla ja kasattiin läheiselle mäelle hakkuuaukean laitaan. Pääsiäisen tienoilla odotti sitten todellinen jättiurakka eli puiden kuoriminen.

Kylmiltään kuvitteli, että tuoreesta kuusestahan kuori lähtee pikkasen vetämällä helposti pois. Tämä harhaluulo oli nopeasti todettu vääräksi hien virratessa. Pikkuhiljaa kuorikasat kasvoivat ja kuorettomien tukkien määrä pieneni.

tukit kasattiin kahteen harvaan kasaan kuivumaan kesäksi. Kesä olikin kuiva ja puut kuivuivat hyvin. Alkusyksystä paikalle tuli sitten sahuri ja tukeista tehtiin hirsiä.

Kuoritut kuusitukit sahattiin 15 cm paksuiksi pelkoiksi, eli mökin seinien paksuudeksi tuli tällöin tuo samainen 15 cm. Tukeista jäi siten runsaasti sahattavaksi lautatavaraksi, jotka kasattiin omaan taapuliinsa kuivumaan. Lisäksi tuli iso kasa pintoja polttopuuksi.

Mökin rakentaminen aloitettiin marraskuun alkupuolella kosteahkoissa olosuhteissa. Mökkiä rakennettiin aluksi lauantaisin, Mutta koska päivänvaloa ei riittänyt moneksikaan tunniksi oli työn edistyminen tuskallisen hidasta. Itse olimme tässä vaiheessa hanslankareita, kun varsinaisesta rakentamisesta vastasi Pave. Hirsien veistämisen lisäksi puuhaa oli yllättävän paljon hirsien tapittamisessa, eristämisessä ja puhdistamisessa. Emme nimittäin olleet osanneet, vai oliko kyseessä laiskuus, kuoria hirsiä kunnolla keväällä vaan hirsiin oli jäänty paljon nyt jo ruskettunutta nilaa ja jälsiä.

Tammikuussa totesimme, että hommia kannattaa jatkaa vasta keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja kelitkin ovat mukavammat. Joten paketoimme rungon muoviin ja palasimme hommiin vasta toukokuussa. Kävimme talven aikana muutaman kerran tarkastamassa tilanteen ja kolistelemassa lumet muovin päältä.

Toukokuussa otimme muovit sitten vihdoin ja viimein pois. Ja hommia päästiin jatkamaan. Itse pidin töistä lomaa toukokuun loppupuolella viikon verran. Viikko ja viikonloput menivät nopeasti ja lopulta mökissa oli aluskate.

Hirret nostettiin pääasiassa käsivoimin seinille, mutta ylimmät hirret nousivat traktorin voimin. Pisimmät hirret olivat kurkihirsi ja sivuseinien ylimmät hirret, joilla oli pituutta runsaat 6 metriä.

Kattovasat tehtiin 200x50 mm puutavarasta. Vasojen päälle kiinnitettiin tervapaperi ja sen päällä kattovasojen kanssa kohdakkain 50x50 mm (="kaks-kakkoset") rimat. Rimojen päälle nituroitiin aluskate ja niiden päälle ruodelaudat. Kun aluskate oli paikallaan sahasi Pave vielä hirret nurkista tasapitoisuksi sekä ikkuna- ja oviaukkojen sivureunoihin urat karapuita varten.

Seuraavan kerran hommiin mökille päästiin vasta heinäkuussa, jolloin muurattiin piippu. Tiilet hommasimme keräämällä ne purkujätettä sisältäneen jätemaan joukosta. Tiilien keräys ja putsaus oli kova homma, mutta tiilet ainakin olivat sellaisia, että piipun pitäisi kestää. Kaikkiaan tiiliä kului lähemmäksi 800 kpl.

Muurauksessa meni 3 päivää. Piipun lisäksi samalla muurasimme myös muurin, jolloin mökkiin muodostui kaksi huonetta: sauna ja muu tila. Näin jälkikäteen ajatelle homma olisi ollut ehkä vielä helpompaa jos tiilet olisivat olleet edes suurinpiirtein samankokoisia keskenään. Nyt etenkin saunan puoleisesta muurinseinästä tuli vähintääkin epätasainen, mutta kävi se noinkin, kun tiiletkin sai niin halvalla...;-). Piippu rapattiin myöhemmin kesällä.

Loppukesän aikana karapuut laitettiin paikalleen ikkunanpieliin, piipun päähän valettiin laatta ja räystäslaudat hakattiin paikalleen. Syyskuun lopulla oli sitten aika heittää pellit katolle. Vaikeinta hommassa oli oikeastaan piipunreiän tekeminen pelteihin, mikä onnistui parhaiten rälläkällä.

Syksyllä muutama viikonloppu kului mökin sisäseiniä hioessa. Mitimme aluksi hirsien höyläämistä mutta ajatus seinän höyläämisestä kuulosti vähintääkin inhottavalta. Pave oli kertonut käsitelleensä muutaman mökin seinät rälläkkään asetettavalta piiluterältä, jolla sai ainakin mäntyseinästä siistin näköistä. Kuusipuuhun kyseinen terä todettiin liian järeäksi, sillä se repi puun lähinnä pirstaleiksi. Parasta jälkeä saatiin aikaiseksi lopulta rälläkkään asennettavalla hiomalaikallaa (karheus 60-80), joita sitten kuluikin melkoinen kasa. Homma oli todella raskasta ja pölyistä. Onneksi etukäteen urakan kovuudesta ei ollut selvää käsitystä, joten siihen tuli ryhdyttyä.

Joulukuussa saimme ikkunat ja ovet paikan päälle, ja parin päivän urakan jälkeen ikkunat ja ovet olivat paikallaan. Nyt mökki saatiin lukkoon, joten siellä pystyi rauhallisemmalla mielellä säilytellä työkaluja.

Mökkihommia jatkettiin seuraavan kerran pääsiäisenä, kun aloimme rakentaa puuceen runkoa Hollolassa. Enemmän puuceen rakentamisesta enemmän omalla sivullaan. Alkukesästä mökillä valettiin saunan lattian ja tuvan puolelta uunien alusta. Samoihin aikoihin tasotin piipun vielä tasoitelaastiilla.

Ennen juhannusta saimme erotettua saunan kokonaan omaksi huoneekseen tekemällä sille katon. Lisäksi hakkasimme alakerran lattian mäntyisestö ponttilaudasta. Lattiavasat naulattiin betonilaattaan kiinni siten että vasojen ja betonin väliin tuli pikinauhaa puiden kostumuksen estämiseksi. Eristeeksi lattian laitoimme kutterinpurua, jonka alle levitimme vasapuiden väliin muovikalvon. Lattian tekoon meni aikaa kaikkiaan 4 päivää. Juhannuksena mökissä kumminkin jo yövyttiin vaikka mökin tiiveydessä taisi olla hieman toivomisen varaa vielä, sillä hyttysiä kuulemma oli jonkin verran(?).

Kesän aikana Anne teki suuren urakan ja sai hiottua ja tilkittyä mökin ulkoseinän. Tilkitsemisessä apua tuli Millalta. Yläkerran lattian naputtelin kasaan heinäkuussa muutaman päivän aikana. Yläkertaan valitsimme hieman halvemman mutta samalla myös pehmeämmän materiaalin eli kuusen.

Katon lämpöeristys oli yllättävän kova urakka. Lämpöeristeeksi valitsimme pellavankuidun, joka oli kyllä reilusti kalliimpaa kuin lasivilla. Tärkeimpänä syynä taisi valintaan olla lasivilla inhottava ominaisuus eli sen todella pistävä pöly. Tosin pölysi pellavavillakin, mutta sen ihoa ärsyttävä ominaisuus oli mitätön verrattuna aiemmin testattuun lasivillaan.

Syksyn aikana villat laitettiin piiloon ensin tervapaperin ja sitten paneelien taakse. Paneelien naulaamisessa apua tuli Miikalta. Myös saunan katto hakattiin syksyllä. Pellittäjä kävi pellittämässä piipun loppukesästä.

Ja projekti jatkuu edelleen